Johtajuus – sopiiko se kenelle tahansa?

Johtaminen voidaan määritellä jonkin ryhmän toiminnan ohjaamiseksi, joukon käskemiseksi tai jopa komentamiseksi, ja yrityksen tai yhdistyksen esimiehenä tai johtajana toimimiseksi. Joka tapauksessa kysymyksessä on vuorovaikutteinen, sosiaalinen toiminta. Tavoite on se, että johtamisen avulla ihmiset toimivat tehokkaammin ja paremmin kuin ilman johtamista – ydin on se, että saadaan aikaan tuloksia ihmisten kanssa, ei yksin. Johtajuuteen vaikuttaa taas henkilön käyttäytyminen ja ominaisuudet, ja siinä kuvaan astuu mukaan eri persoonallisuuden piirteet, inhimillisyys ja erilaiset mallit. Voiko siis kenestä tahansa tulla johtaja? Ja mitä asioita johtajuudessa täytyy ottaa huomioon?

Johtaminen ja johtajuus eivät ole mitään uusia asioita, vaan ilmiöinä yhtä vanhoja kuin ihminen. Johtamisen toimintamalleja on siis ollut aina, ne ovat siirtyneet sukupolvelta seuraavalle, ja niitä on tallentunut kirjoitustaitoisilta kulttuureilta suuria määriä. Johtajuus on myös muuttunut suuresti varsinkin viimeisen sadan vuoden aikana, koska teollistumisen, yritystoiminnan ja organisaatiomallien muuttuminen on vaikuttanut siihenkin.

Mitä vaaditaan nykyjohtajalta? Johtajaksi voi tulla ehkä kuka tahansa, mutta hyväksi ja menestyksekkääksi johtajaksi tulemiseen tarvitaan varmasti hyvin paljon. Johtaminen on yksi vaikeimmista tehtävistä mitä aina vain monipuolistuva työelämä voi tarjota. Jo sanana johtajuus herättää suuria tunteita, sillä monessa yhteiskunnassa on saatu kokea huonon johtajuuden kurjat puolet. Hyvänä johtajana toimiminen edellyttää siis poikkeuksellisia kykyjä, esimerkiksi tunneälyä, sosiaalisia taitoja ja vahvaa itsetuntemusta.

Nykytutkimuksissa on pystytty myös määrittelemään erilaisia johtajuusteorioita, joiden pohjalta pyritään tunnistamaan niitä piirteitä johtajuudessa, joista seuraa parhaita tuloksia. Näille teorioille on yhteistä se, että tutkimalla eri näkökulmista hyvää johtamista voidaan päätyä luetteloihin siitä, millaisia ominaisuuksia taitavalta johtajalta vaaditaan. Siitä että voidaan määritellä tarkastikin johtajuuden eri puolia, nähdään selvästi se, että johtajaksi ei välttämättä synnytä, vaan hyvä ja tehokas johtamiskäyttäytyminen on myös opittavissa oleva asia.

Johtajuusteorioita

Johtajuusteorioita

Johtajuuden piirreteoria on siitä mielenkiintoinen, että sen mukaan hyvä johtajuus on synnynnäistä. Tämän teorian lähtökohta on se, että erinomainen johtaja voidaan tunnistaa persoonallisuuden ja luonteen piirteistä, jotka jokaisella ihmisellä on omanlaisensa syntymästä saakka. Juuri kun pääsimme siihen tulokseen, että hyvä johtajuus on opittavissa! Toisaalta, ihminen voi varmastikin hioa ja parantaa omia luonteenpiirteitänsä, tarvitaanhan pelkästään sosiaalisten taitojen omaamisen ja yhteiskuntaan sopeutumisen lähtökohtana hyvien ominaisuuksien opettelua varhaislapsuudesta lähtien.

Johtajuustyylien teoriassa keskeistä on johtajan käyttäytyminen. Tyyliteoriassa johtajuuteen vaikuttavat muun muassa asiakeskeisyys, tehtäväkeskeisyys ja ihmiskeskeisyys. Hyvä johtaja osaa laittaa kaikki nämä puolet tasapainoon. Entä johtajuuden kontingenssiteoria? Lähtökohtana tällä teorialla on johtamisen tilannesidonnaisuus, jossa erilaiset tilanteet edellyttävät erilaista johtamisotetta. Esimerkiksi luovan tutkimustyön johtaminen on aivan erilaista kuin johtaminen muutoksen tai saneerauksen keskellä. Jälleen hyvä tilannetaju ja muuntautumiskyky ovat välttämättömiä hyvän johtajan ominaisuuksia.

Johtamisen kontekstiteoria heittää meidät ajattelemaan taas aivan eri asioita kuin johtajan henkilökohtaisia ominaisuuksia tai tyyliä. Tämän teorian mukaan hyvä johtaminen on näitä enemmän kiinni toiminnan tai organisaation vaateista eli kontekstista. Tällöin esimerkiksi vakiintuneet toimintatavat ja hyväksytyt käytännöt voivat asettaa vaatimuksia joihin johtajan tulee vastata parhaalla mahdollisella tavalla.

Johtajuuden opiskelu

Vaikka sinua ei olisi siunattu jo perimässä kaikilla hyvän johtajan ominaisuuksilla, luonteenpiirteillä ja persoonallisuudella, ei peli ole vielä menetetty. Johtajuutta voi myös opiskella, ja hyvää johtajuutta varmasti pitääkin opiskella, tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, kun ajan tasalla pysyminen on välttämättömyys. Suomessa on monta korkeakoulua, jotka tarjoavat johtajuuskursseja ja johtajuuden opiskelua, muun muassa Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Johtajuutta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu kirjoja niin paljon, että myös ihan perinteinen itseopiskelu ja asioihin perehtyminen on varmasti kaikkien ulottuvilla.

Mitä on siis sanottava alkuperäiseen kysymykseemme siitä, sopiiko johtajuus kenelle tahansa? Emme ehkä saa tähän aivan suoraa vastausta, mutta ainakin joistain asioista voimme olla varmoja. Johtajuus on opittavissa, johtajuus ei ole helppoa, ja hyvä johtajuus on monien asioiden summa. Oletpa sitten jo johtajan asemassa, tai vasta opiskelet ja tähtäät mahdolliseen johtajan pestiin, toivotan sinulle mielenkiintoisia askelia johtajuuden eri kysymysten parissa.